Tippaastia täynnä, sana vajaa
Kahvikoneen laskurissa on pian 20 000 kuppia, mutta paneeli ei ole oppinut kirjoittamaan tippa-astiaa pienellä alkukirjaimella eikä laittamaan yhdysviivaa yhdysosien väliin.
Yhdyssanojen oikeinkirjoitus perustuu sanojen suhteisiin. Jokaisessa sanavälissä on kaksi kirjoitusvaihtoehtoa: yhteen tai erikseen. Jos sanat kirjoitetaan yhteen, täytyy lisäksi ratkaista, tarvitaanko yhdysmerkkiä vai ei. Merkin käyttöä opitaan jo alakoulussa, ja ensimmäinen sääntö onkin tuttu meille kaikille. Yhdysmerkkiä käytetään yhdyssanan osien rajalla, jos jälkimmäinen alkaa samalla vokaalilla mihin edellinen päättyy: linja-auto, talvi-ilta, jatko-osa. Entisaikojen lukukirja esittelee luuta-akan ja luutaakan eroa piirroksin.
Tippaastian kirjoittamiseen tarvitaankin siis kone, sillä jo kymmenvuotias ihmiskirjoittaja tietää, että tipan ja astian väliin tulee yhdysmerkki. Yhdysmerkin käyttö sujuu muutenkin meiltä varsin mallikkaasti. Hallitsemme erisnimet (Sohvi-täti) ja samanarvoiset yhdysosat (parturi-kampaaja). Käytämme yhdysmerkkiä korvaamaan toisesta yhdyssanasta pois jätettyä osaa (etu- ja sukunimi, syntymäaika ja -paikka). Olemme tottuneet yhdistämään sillä muihin yhdyssanan osiin numeroita (18-vuotias), kirjaimia (B-osa), symboleita ja merkkejä (alennus-%), lyhenteitä (EU-kansalainen) ja vierassanoja (boutique-tyyppinen). Senkin tiedämme, että joskus yhdysmerkkiä tarvitaan ihan vain selvyyden vuoksi, kun muodostetaan uusi käsite (ei-syövyttävä, tee-se-itse-mies).
Vokaalien välisen yhdysmerkin käyttö ei silti ole ihan helppoa, vaikka sääntö on selvä ja tippa-astiassa osaamme sitä käyttää. On syytä palata perussääntöön: yhdysmerkillä erotetaan vain samat vokaalit, ei eri vokaaleja. Ala-aste kirjoitetaan viivan kanssa, mutta yläaste ilman viivaa. Etä-äiti kirjoitetaan viivan kanssa, mutta etäisä ilman.
Eniten horjuntaa näyttäisi syntyvän, jos yhdyssanassa on enemmän kuin kaksi osaa. Jo kolmiosainen sana tyyppiä koronarokote-esite saatetaan kirjoittaa erilleen kahdeksi sanaksi (koronarokote esite), ja vaikka äitimyytti on selvä yhdyssana, saatamme pitkään aprikoida etä-äitimyytin, etä äitimyytin ja etä-äiti-myytin välillä.
Mitä pidempi yhdyssana on, sitä epävarmemmiksi käymme. Ja suomessahan pitkiä sanoja riittää. Olisikin hyvä huomata, ettei lihamakaronilaatikko-ohjeen kirjoituslogiikka poikkea keitto-ohjeen logiikasta - se vain on pidempi sana, eikä meillä sanojen yhteenkirjoitusta ratkaise mahdollinen pituus vaan se, millaista käsitettä olemme kirjoittamassa. Erityistä huomiota ansaitsee se, että vokaalien välille tulee yhdysviiva myös silloin, kun viivan tarve sattuu olemaan moniosaisen yhdyssanan alkupuolella. Palvelu, joka vuokraa juhla-astioita, on todellakin juhla-astiavuokrauspalvelu. Se voi olla myös juhla-astianvuokrauspalvelu (tai juhla-astioiden vuokrauspalvelu), mutta ei esimerkiksi juhla-astia vuokraus palvelu.
Eivät nämä aina helppoja ole meille ihmisillekään, saati viattomalle kahvikoneraukalle, joka Tippaastiallaan hiertää enemmän kuin varsinainen astian tyhjentämisen vaiva. Saattaa siinä olla ihmiselläkin sormensa pelissä, kun koneelle ohjelmakoodia kirjoitetaan. Tuontilaitteen paneelin Tippaastia kertookin luultavasti käännösohjelmasta, joka joka ei ole vielä oppinut suomen alkukirjain- ja yhdyssanakäytäntöjen helpoimpia juttuja.